Esiintymisjännitys on todella yleinen ilmiö ja lähestulkoon jokainen kokee sitä elämänsä aikana. Toisaalta jännittäminen kuuluu elämään ja sehän mahdollistaa hyvän suorituksen. Joskus tämä jännittäminen menee yli ja vaikuttaa negatiivisesti esiintymiseen. Hyvä puoli asiassa on, että jokainen pystyy vähentämään esiintymisjännitystään. Mutta jotta esiintymisjännitystä pystyy tehokkaasti vähentämään, on ensin pyrittävä tiedostamaan miksi jännittää.
Ihmiset haluavat lähtökohtaisesti onnistua tekemissään asioissa. Pelko epäonnistumisesta on yksi suurimmista esiintymisjäännitystä aiheuttavista asioista. Jokin tilanne, ihminen tai kaikkein useimmiten esiintyjä itse luo itselleen liian suuret odotukset ja pelko ettei suoriudu näiden odotusten mukaisesti saattaa lisätä esiintymisjäännitystä. Paineita voivat lisätä myös esiintymisen tärkeys tai kuulijakunta. Ihmiset pelkäävät myös virheitä. Mitä jos minä teenkin jonkin virheen tai en osaa jotakin asiaa. ihmiset saattavat pelätä myös negatiivista arvostelua. Mitä minusta ajatellaan? Mitä mieltä kuuntelijat ovat minun esiintymisestä? Nämä ovat kysymyksiä mitkä ovat omiaan lisäämään jännitystä.
Esiintymisen pelko itsessään jo aiheuttaa ylimääräistä jännitystä. Jotkut ihmiset eivät ole tottuneet olemaan ihmisten edessä tai eivät muuten ole sosiaalisesti niin aktiivisia. Kaveripiirissä esiintyminen usein vielä onnistuu, mutta esiintyminen tuntemattomille voi olla jo ylitsepääsemätön paikka. Tuleva esiintyminen saattaa viedä jopa yöunet ja aiheuttaa ylimääräistä pelkoa ja ahdistusta.
MITEN ELIMISTÖ REAGOI JÄNNITTÄVÄSSÄ TILANTEESSA?
Elimistön sympaattinen hermosto aktivoituu. Tämä tunnetaan myös "taistele tai pakene" reaktiona. Sympaattisen hermoston aktivaatio vapauttaa adrenaliinia ja kortisolia (stressihormoni) verenkiertoon. Edellä mainittu nostaa sydämen syke taajuutta, jotta lihakset ja aivot saisivat paremmin verta ja sen mukana happea. Elimistö siis valmistautuu "taisteluun". Myös hengitys taajuus nopeutuu ja hengitys tulee pinnalliseksi. Tämä saattaa johtaa ylihengittämiseen, joka voi vaikuttaa puhumiseen epäedullisesti.
Joillain ihmisillä iho käy hikoilemaan ja kainalot kastuvat jännittävissä tilanteissa. Myös lihasten jännittyneisyys on hyvin yleistä. Äskeisen johdosta kädet saattavat alkaa tärisemään. Tämä onkin hyvin yleinen ongelma ja näkyy helposti kuulijoille.
Edellämainitut reaktiot ovat luonnollisia asioita stressaavissa ja jännittävissä tilanteissa. Ne ovat kehittyneet, jotta meidän esi isät ovat selviytyneet erilaisista vaara tilanteista. Nyky maailmassa meillä ei välttämättä tuollaisia uhkia ole, joita meidän esi-isät ovat kohdanneet. Nykypäivän ihminen saattaa kokea juuri esimerkiksi esiintymistilanteen vastaavana uhkana. Tunnistamalla omia reaktioitamme, pystymme hallitsemaan jännitystä paremmin ja oppimaan miksi jännitämme. Kun oivallamme miksi tai mikä tilanne meitä jännittää, on siihen mahdollista puuttua paremmin.
MITÄ ASIALLE VOI TEHDÄ?
Hyvä valmistautuminen esiintymiseen on yksi parhaista keinoista vähentää jännitystä. Mitä paremmin osaat asiasi ja olet perehtynyt käyttämääsi materiaaliin, niin sitä helpompaa se on opettaa muille. Joskus kannattaa laittaa itselle ylös sanoja tai ajatuksia, jotka liittyvät aiheeseen. Tämä vähentää jännityksen tunnetta. Mitä paremmin olet harjoittelut esitettävän tai opetettavan asian, niin sitä rennompi ja luottavaisempi olet varsinaisessa tilanteessa.
Syvä rauhallinen hengitys auttaa myös vähentämään jännittyneisyyttä ja saa hermostosi parempaan tasapainoon. Hengityksen avulla on mahdollista vaikuttaa hermostoon niin, että fyysiset reaktiot hieman rauhoittuvat. Hengittäminen antaa myös aivoillesi happea paremmin, jolloin ajattelukyky pysyy parempana. Jokaiseen esiintyjän olisikin hyvä opetella hyödyntämään hengitystä jännityksen vähentämisessä.
Ihmisen ollessa hyvin palautunut, toimii elimistö paremmin tasapainossa. Hyvä ja laadukas uni ja ravinto ovat siis keskeisessä roolissa ennen esiintymistä. Levännyt ja ravittu keho toimii paljon paremmin ja rennommin, eikä esiintymisjännitys välttämättä pääse niin pahasti niskan päälle. Liikunta on myös hyvä keino, joka usein auttaa lievittämään jännitystä ja elimistön stressiä. Tosin liian kova tai pitkäkestoinen liikunta suoritus voi myös lisätä elimistön stressiä.
Sinun kannattaa myös keskittyä opettamaasi asiaan ja jättää yleisö taka-alalle. Kuulijat eivät ole arvostelemassa sinun esitystäsi, vaan kuuntelemassa sinua oppiakseen jotakin uutta. On myös hyvä taito oppia hyväksymään virheitä ja epätäydellisyyttä, koska kukaan ihminen ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Maailma ei myöskään kaadu, jos et osaakkaan jotakin asiaa. Opettajan ei missään nimessä tarvitse osata kaikesta kaikkea. Joskus pitää vain nöyrästi myöntää, että nyt ei ole asiasta mitään tietoa, mutta selvitän asian esimerkiksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että esiintymisjännitys on aivan normaalia ja se kuuluu asiaan. Voit kuitenkin tarvittaessa hyödyntää edellämainittuja asioita esiintymisjännityksen vähentämisessä, jos se tuntuu liian voimakkaalta.
Lisää kommentti
Kommentit