Koulutustilaisuuden suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon TAVOITE eli mitä halutaan opiskelijoiden oppivan. Tämä on usein yksi hankalampia asioita suunnittelun aikana, mutta samalla myös tärkeimpiä. Tavoitteiden suunnittelussa kannattaa siis nähdä vaivaa. Tavoite ohjaa kouluttajaa tekemään hyvän koulutuskokonaisuuden. Oppimistavoitteet myös rajaavat ja selkeyttävät koulutuksen sisältöä. Tavoitteen tulisi kertoa konkreettisesti, mitä opiskelijan tulisi osata tai hallita koulutuksen jälkeen. Tavoitteet tulee olla suhteutettuna koulutettavien tasoon ja ne TULISI AINA SAAVUTTAA.
Tavoitteita on monenlaisia. Usein koulutuksen tilaajalla on omat tavoitteet koulutuselle. Myös koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla saattaa olla henkilökohtaisia tavoitteita. Kouluttajan tulisi huomioida näitä tavoitteita useasta näkökulmasta ja rakentaa näiden pohjalta koulutus. Kouluttajan olisi hyvä tuntea koulutettava ryhmä mahdollisimman hyvin. Koulutettavien kirjava lähtötaso vaikeuttaa tavoitteiden suunnittelua. Myös kouluttajan oma tausta ja osaaminen vaikuttavat, millaiset tavoitteet koulutukselle kannattaa tehdä. Joskus nämä tavoitteet voivat olla melko paljon ristiriidassa keskenään. Kouluttaja on yleensä koulutettavan aiheen asiantuntija, niin ristiriitatilanteessa hänen tulisi pyrkiä pääsemään jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen koulutuksen tavoitteista.
Joskus saattaa käydä myös niin, että koulutuksen tilaaja ei ole juurikaan miettinyt tavoitteita koulutukselle. Hän haluaa vain koulutuksen jostakin tietystä aiheesta. Tässä kohtaa kouluttajan tulee varmistaa, mitä tilaaja haluaa koulutettavien oppivan tai oivaltavan. Tämän pohjalta on usein mahdollista rakentaa järkevät tavoitteet tilaisuudelle yhteistyössä tilaajan kanssa.
Jokaista koulutustapahtumaa varten määritellään siis osaamistavoitteet. Tavoitteet tulee olla mahdollisimman selkeät, jotta niiden täyttymistä pystytään arvioimaan. TAVOITEET TULEE AINA KERTOA OPISKELIJOILLE. Tavoitteet ohjaavat myös heidän omaa oppimistaan. Koulutuksen tavoite ohjaa myös koulutuksen sisällön suunnittelussa ja rakentamisessa. Jos esimerkiksi koulutuksen tavoite on, että opiskelija osaa nostaa lipun oikeaoppisesti salkoon, täytyy koulutuksen sisältö liittyä lipun nostamiseen. Tämän jälkeen tulee valita millä menetelmällä tai menetelmillä lipun nostaminen opetetaan. Tavoitteiden saavuttamista tulisi voida myös arvioida.
Millainen on siis hyvä tavoite? Hyvä tavoite on selkeä ja realistinen. Tavoitteen pitää antaa selkeä kuva siitä, mitä halutaan saavuttaa. Tavoitteen pitää myös olla realistinen ja saavutettavissa oleva. Toisin sanoen tavoitteet pitää olla linjassaan opiskelijoiden taitotason kanssa, jotta tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Hyvin kirjoitettu tavoite sisältää aina verbin, joka kertoo mitä opiskelijan tulisi pystyä tekemään opetustapahtuman jälkeen. Tulkinnanvaraisia verbejä kuten ymmärtää, tietää ja arvostaa on usein syytä välttää. Tavoitteisiin on mahdollista sisällyttää myös taso, johon tavoitteella pyritään. Joskus tavoitteet kannattaa jakaa pienemmiksi ns. osatavoitteiksi. Hyvin rakennettuja tavoitteita on myös mahdollista mitata ja arvioida. Ilman mittausta ei tiedetä, onko tavoitteet saavutettu. Hyvä tavoite motivoi myös opiskelijoita toimimaan tavoitetta kohti.
Tavoitteiden määrittelyssä on mahdollista käyttää esimerkiksi SMART muistisääntöä.
- Specified (mahdollisimman konkreettinen)
- Measurable (mitattavissa oleva)
- Achievable (saavutettavissa oleva)
- Relevant ( tarkoituksenmukainen)
- Time bound (aikaan sidottu)
Lisää kommentti
Kommentit