ENSIVAIKUTELMA
Ensivaikutelmalla tarkoitetaan mielikuvaa, joka ihmisille syntyy toisista ihmisestä ensimmäisen tapaamisen alussa. Ensivaikutelma tehdään muutamien ensimmäisten sekuntien aikana ja sen perusteella ihmiset määrittelevät sinut. Huomioikaa se, että ensivaikutelma tehdään vain kerran, ensimmäisen tapaamisen yhteydessä. Ensivaikutelma on monen asian summa ja siihen kuuluu se miltä kouluttaja näyttää, kouluttajan sanaton viestintä sekä miten kouluttaja sanoo ensimmäiset sanat eli myös sanallinen viestintä. Koska ensivaikutelma tehdään muutamien ensimmäisten sekuntien aikana, sanallisen viestinnän merkitys on melko pieni. Jokaisen ihmisen kannattaakin siis panostaa hyvään ensivaikutelmaan, koska sitä on usein vaikea muuttaa jälkeenpäin. Teemme toisiimme ensivaikutelmia aina, kun tapaamme uusia ihmisiä. Ensimmäinen tapaaminen ihmisten välillä voi tapahtua kasvotusten tai aivan yhtä hyvin verkon välityksellä. Hymyllä on muuten iso vaikutus ensivaikutelmaan.
KOULUTTAJAN PUKEUTUMINEN JA ULKOASU
Ennen kuin kouluttaja sanoo sanaakaan koulutettavasta asiasta, kiinnittävät opiskelijat huomiota kouluttajan ulkoasuun ja pukeutumiseen. Huoliteltu pukeutuminen on yksi keskeinen tekijä, mikä luo opiskelijoille kuvan ammattimaisesta kouluttajasta. Verkkareihin pukeutunut kouluttaja antaa ihan erilaisen kuvan itsestään, kuin kauluspaitaan pukeutunut. Toki vaatetukseen vaikuttaa tietenkin tilaisuus, missä koulutusta pidetään. Vaatetuksen värillä on myös merkitystä kokonaisuuden kannalta. Kannattaakin siis panostaa siistiin vaatetukseen koulutuksen teeman mukaisesti. Siisti pukeutuminen ei tarkoita kalliita merkkivaatteita, vaan normaaleja siistejä vaatteita, jotka istuvat hyvin kouluttajan päälle. Edustat aina itseäsi, mutta mahdollisesti myös jotakin yritystä. Vaatteilla luodaan mielikuvaa siis sinusta kouluttajana, mutta myös yrityksestä jota edustat.
Ulkoasuun kuuluu vaatteiden lisäksi myös se miltä kouluttaja näyttää. Ammattimaisella kouluttajalla on siististi leikatut hiukset ja kampaus. Myös korut ja kellot kuuluvat kokonaisuuteen ja luovat kuvaa kouluttajasta.
SANATON VIESTINTÄ
Ihmisten välinen vuorovaikutus on paljon muutakin kuin puhumista. Iso osa vuorovaikutusta on sanatonta viestintää eli nonverbaalista viestintää. Sanatonta viestintää on mm. meidän kehonkieli, eleet, asennot ja puhetyyli. Sanaton viestintä tukee meidän sanallista viestintää ja päinvastoin. Toisaalta se voi myös kumota sitä, jos sanattoman ja sanallisen viestinnän välillä on ristiriitaa. Sanaton viestintä on melko pitkältä tahdosta riippumatonta, jonka takia sitä pidetään luotettavampana, kuin sanallista viestintää. Sanat voivat valehdella, mutta ilmeet ja eleet harvemmin.
Äänenkäyttö on yksi keskeisiä sanattoman viestinnän elementtejä. Nopea puhuminen on usein merkki kiihtyneisyydestä tai innostuneisuudesta. Se saattaa olla myös persoonallinen ominaisuus. Kuulijalle nopea puhe voi olla toisinaan vaikeasti hahmotettavaa. Puheen tauottaminen tuo selkeättä ja antaa kuulijalle aikaa sisäistää kuulemansa. Äänenvoimakkuus riippuu osittain tilanteesta, mutta usein voimakas ääni koetaan itsevarmaksi ja hiljainen ääni epävarmaksi. Pitää muistaa kuitenkin, että nämäkin voivat olla meidän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Itsevarma puhujakin voi puhua hiljaisella äänellä. Äänenvoimakkuutta tulee säädellä myös tilanteen mukaan. Ihmiset kokevat usein matalammat äänet uskottavammiksi, kuin korkeat. Korkea äänenkorkeus voi olla merkki kiihtymyksestä. Äänenkäyttöä kannattaa harjoitella, koska se tuo aivan uusia ulottuvuuksia puhumiseen. Äänen voimakkuutta lisäämällä voidaan painottaa jotakin tärkeää asiaa tai toisaalta saadaan opiskelijat havahtumaan ja seuraamaan tarkemmin. Sama vaikutus voi olla myös voimakkuuden hiljentämisellä. Puheen rytmin vaihtelu tuo lisää vivahteita puhumiseen, eikä puhe kuulosta niin yksitoikkoiselta.
Eleet ja ilmeet kertovat myös paljon esiintyjästä. Jotkut ihmiset elehtivät paljon enemmän, kuin toiset puhuessaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, vaan eleet kuuluvat osittain jokaisen persoonalliseen esiintymistyyliin. Eleitä voidaan hyödyntää myös tarkoituksellisesti korostamaan jotakin asiaa. Ilmeitä on osittain mahdollista hallita, mutta usein etenkin pidemmän päälle oikeat ilmeet tulevat esiin. Ilmeet ovat osa meidän tunteita, joten ne paljastavat helposti meidän tunnetilan. Moni ihminen osaa myös lukea ilmeitä ja tunnistaa millä tunteella vastapuoli on liikenteessä. Osittain ilmeitä on mahdollista opetella hallitsemaan, mutta siltikin syvin tuntemus tulee helposti läpi.
Kouluttajan asento kertoo hyvin paljon hänestä. Koulutustilaisuuden luonne vaikuttaa hieman, mutta lähtökohtaisesti kouluttajan tulisi seisoa. Seisoen kouluttaja näkee kaikki kuulijat ja toisaalta kuulijat näkevät kouluttajan. Hyväryhtinen seisova ihminen näyttäytyy muille itsevarmana, avoimena ja sosiaalisen ihmisenä. Kun taas istuvaa kouluttajaa saatetaan pitää laiskana ja arkana ihmisenä. Seisoen myös katsekontaktin ottaminen koulutettaviin on huomattavasti helpompiaa. Painotetaan kuitenkin, että jossain tilaisuuksissa tai esimerkiksi kouluttajan fyysisten ominaisuuksia vuoksi, istuminen on oikein hyväksyttävää. On myös koulutustilaisuuksia tai hetkiä, joissa kuuluukin istua. Viime kädessä kouluttaja itse tekee päätöksen istuuko vai seisooko.
Lisää kommentti
Kommentit